Harjuspilkillä Salaperäisellä Ahmojenlaaksolla

Vaikka käsivarren joet ja järvet ovat pääsääntöisesti kalamiesten hyvin tuntemia löytyy sieltäkin paikkoja jotka ovat niin vaikeiden kulkuyhteyksien takana että ne ovat jääneet unholaan. Myös tällainen vesistö on Ahmojenlaaksossa joka on niin kivisten maiden ympäröimä että talvellakin sinne kelkalla on vaikea päästä. Kesällä kilometrien mittainen rakka ei houkuta kulkijoita, ainoastaan helikopterilla sinne pääsee helposti.

Keväällä 2012 päätimme kuitenkin uhmata luonnonesteitä ja etsiä reitti tuolla tunturijärvelle jossa uskoimme isojen harjusten majailevan. Kevätaurinko paistoi jo korkealta ja päivässä riitti pituutta joten kiirettä ei ollut, mutta toiveet olivat vielä aurinkoa korkeammalla. Ensin oli kuitenkin löydettävä reitti tuolle tunturien sylissä olevalle järvelle. Aki oli kuullut poromiehiltä että sinne kyllä pääsisi, mutta vain yhtä kapeaa reittiä pitkin. Aikamme etsittyä löysimme melkein vahingossa vanhan jäljen joka opasti meidät reitille jota pitkin pääsimme järvelle.

Jännitys oli aistittavissa joka ukosta kun ensimmäisiä reikiä alkoi jääkanteen syntyä. Muutaman tyhjän reiän jälkeen alkoi tapahtua, ensin kuului Akin suunnalta Kiinni! Ja pian myös Kapella harjus hyppi avannon vieressä. Kummatikin harjukset oli yli kilon painoisia joten olimme suurharjus vesillä. Kun ensimmäiset kalat oli saatu ja suurin jännitys purkautunut oli aika keittää kahvit ja tehdä suunnitelma mistä päin järveä lähtisimme etsimään todellisia, yli 1,5 Kilosta, suurharjusta.

Kahvistelemassa koivutulilla, ....

Keskellä järveä oli iso matalikko ja siihen päätimme keskittyä loppupäiväksi. Harjus on siinä mielessä hankala pilkittävä että se ei välttämättä syö kuin hetken kerrallaan ja sen jälkeen hiljenee. Joten sovimme että ei hötkyillä vaikka heti ei mitään tapahtuisikaan. Matalassa kala häiriintyy helposti jos jatkuvasti kairataan uutta reikää. Vesi oli kristallin kirkasta ja vettä vain noin metri jään alla joten paikka soveltui mainiosti näköpilkintään. Olimme melko lähekkäin ja tuijotimme kaikki omissa ajatuksissa avantojamme kun yhtä äkkiä Aki pomppaa pystyy kuin sähköiskun saaneena: Se oli ainakin 2 kiloinen! Kuluu ja onki vaihtuu toiseen nopeasti. Kyselen mihin suuntaan se meni josko se kohta olisi omalla avannolla, mutta en sitä pääse näkemään. Mutta nyt tiesimme että täällä ui todellisia suurharjuksia ne pitäisi saada vielä ottamaan.

Jäälle nousi vielä hyvästi isoja harjuksia, kaikki yli kiloisia suurimpien ollessa 1400-1500grammaa. Kalakiintiö alkoi olla jo täynnä mutta uusia pilkkejä oli vielä kokeilematta ja toivo siitä kaksikiloisesta sai meidät vielä jatkamaan.

 

Harjuspilkki sekä vesiperhosen toukka ja kotelo, ...

Olimme niin kalastuksen lumoissa että meni aikaa ennen kuin huomasimme että salakavalasti yllättänyt lumisade oli yltynyt niin sakeaksi että näkyvyys oli aivan olematon. Sanomattakin on selvää että tulojälkemme oli peittynyt, eikä kellään tullut mieleen laittaa tuloreittiä GPS:sään, joten pois menoreitin löytäminen menisi mielenkiintoiseksi. Päätimme kuitenkin yrittää josko reitti kuitenkin löytyisi vaikka ilma oli vielä sakea. Sää kuitenkin hieman selkeni ja muutaman kilometrin ajettuamme vastaamme tuli ahman jäljet jotka tuntuivat menevän siihen suuntaan mistä olimme tulleet. Ahma oli edennyt vanhaa kelkanreittiä jota me emme kyenneet erottamaan ja näin se johdatti meidät tutuille seuduille.

Kun lopulta pääsimme "kämpälle" eli arkille oli kaikille selvää että huomenna palaisimme tuolle järvelle sillä harvoin on ollut ahma oppaana ja se Akin näkemä kalakin oli jo yli kaksikiloinen. 

Iltapilkilläkään ei maisemia voinut moittia, ....

On aika mennä lämpimään "kämppään" lepäämään , ...

Pilkkiretki unohdetulle järvelle!

Maalis-huhtikuun vaihteessa lähdemme Venäläisten harjuksenkalastajien kanssa tavoittelemaan uusia ennätyksiä harjusten osalta. Vieraat ovat kalastaneet harjuksia ympäri maailmaa, Siperian erämaissa, Alaskassa jne, .... ennätys heillä on 1.55kg (Siperian erämaa) ja nyt se pitäisiä rikkoa. Ei helppo tehtävä mutta mahdollinen. Viemme heidät Käsivarressa sijaitsevalle järvelle jossa tiedän olevan paljon yli 1.5kg harreja ja luulen että siellä on myös yli 2kg harri tai jopa useita! Järven tasapaino ja ravinto on niin hyvää luokkaa että yli 2kg harjus ei ole mikään mahdottomuus koska harjukset kasvavat hieman tavallista nopeampaa järvessä olevan hyvän ravinnon ansiosta. Lisäksi järven kalastuspaine on aivan olematon. En ole itse koskaan tavannut siellä muita kalamiehiä.

no nyt itse asiaan, ....

Kalat ovat aika huonolla syönnillä mutta näemme kuitenkin useita todella isoja harreja (arvio 1kg-1.8kg),... tämä antaa vieraille uskoa kalastukseen ja näin ollen sinnikkään pilkkimisen jälkeen saamme kuitenkin ensimmäisenä päivänä muutaman yli kilon harrin. Ennätysten tavoittelu siirtyy seuraaville päiville. Nyt on aika lähteä tukikohtaan lämmittelemään sauna ja tekemään kunnon kalakeitto :)

Toisena päivänä se sitten paukkuu !!!!! Näen komean purje-evän ja huudan Igorille että tulehan uittamaan pilkkiä tänne,......

Eikä mene kauaaa kun jäälle nousee todella lihava harjus jolla on painoa 1870g! Ennätys menee siis kertaheitolla uusiksi!

Siitä se tykitys sitten alkaa!

Harjukset 56cm ja 57cm!

Reissu onnistui hienosti ja kaikki vieraamme rikkoivat henkilökohtaiset harjusennätyksensä!

Kävimme myös katsomassa poromiehen karun kaunista arkea ja näimme satoja, satoja poroja tunturissa!

Läksiäis-illalliseksi tarjosimme poronkylkeä, paistettua harjusta ja leipäjuustopaistosta hillojen kera, NAM :)

Pilkkiperhot pettivät jälleen suurharrit! Suurimmat harrit saimme kultakuulalla varustetulla oliivilla perholla sekä tummanruskella kuparikierteellä varustetulla perholla!

ps, saimme näkökontaktin useana päivänä todella suureen harjukseen (arviolta reilusti yli 2kg) mutta kala ei välittänyt meidän pilkeistä,.... ehkäpä tuo todellinen jättiläinen iskee perhoon ensikesänä??? :D

Kireitä! Aki

Lokakuu 09 | Perhokalastusta & Pilkkimistä Finnmarkkenissa!

Pakkaamme Markon kanssa Muoniossa auton ja matkaamme Altan lentokentälle hakemaan Harrin ja kuppanit... Sattui vielä hauska tapahtuma Altan kentällä kun lentoyhtiö oli hukannut matkalaukut... lupasivat toimittaa seuraavalla lennolla ne mökillemme... kun kerroin että mökkimme sijaitsee 30km päässä lähimmältä tieltä tunturissa niin virkailijat nostivat kädet pystöön... naurahtivat ja sanoivat että hakekaa lentoyhtiön piikkiin uudet lämpimät vaatteet ja kaikki mitä tarvitte :) No mehän teimme työtä käskettyä ja jatkoimme matkaa kohti Finnmarkkenin Tunturiylänköä. Tarkoituksena olisi kalastaa avovedessä, mutta otimme varalta myös pilkkivälineet ja kairatkin mukaan.

Pikkulammet ovatkin jo saaneet kestävän jääpeitteen!


Saavumme myöhään illalla tunturimökille... pimeää on ja pakkastakin -10 astetta! Lämmitämme saunan ja teemme toimintasuunnitelman seuraavalle päivälle. Mikäli joet ovat sulana niin lähdemme kokeilemaan onko harjukset otillaan..

Herätys... joki on vielä sulana!!! Keitämme kunnon kaffeet ja päätämme lähteä kokeilemaan harjuksen perhokalastusta -8C kelissä! Ilma onneksi lämpenee hieman päivän aikana ja saamme kontakteja kaloihin ja muutamia ihan mukavia harreja ylöskin... Kalat ottavat tosi varovaisesti. Parhaiten tuntuu toimivan isot streamerit ja pienet sopulipinturit hitaasti uitettuna.



Seuraavana päivänä päätämme avata pilkkikauden ja käydä pikaisesti aamupilkillä läheisellä pikkujärvellä ja ennen pimeän tuloa vielä pikainen uisteluretki Corotjärvelle joka ei ollut ainakaan tullessa vielä jäässä...?

Pilkkiminen on todella haastavaa kun jää on kristallinkirkasta ja aurinko vielä paistelee... kaloja näkyy mutta pienikin liikahdus ja oma varjo säikäyttää kalat pois... muutama mukava harjus kuitenkin hairahtuu pilkkiin.





Suuntaamme Corotjärvelle ja sulanahan se vielä on... eimuutakuin veneet vesille... 2 tunnin päästä on jo pimeä!!! Saamme noin 30kpl harjuksia ja pari komeaa taimenta. Kaikenkaikkiaan hyvä reissu ottaen huomioon vuodenajan ja todella lyhyen päivän... hauskaa sinäänsä sillä tähän aikaan vuodesta voi harrastaa kaikkia kalastusmuotoja ja ennenkaikkeaan nauttia upeasta hiljaisesta tunturiluonnosta joka valmistautuu pitkään talveen.

Harri sai mukavan taimenen ja sivutuotteena +40cm harjuksia.


Päivän päätteeksi kelpaa kyllä kuuma sauna ja maukas kalakeitto!

Tunturijoki on saanut jääpeitteen...


Klo 05:00 aamulla hyvästelemme tunturin ja aloitamme paluumatkan Altan lentokentälle. Vaihdamme matkalla vielä puhjenneen renkaan mutta kerkeämme mukavasti kuitenkin lennolle.