Oululaiset
ystäväni Jari ja Timo ovat kuin kuumilla hiilillä. Oli vihdoin koittanut kauan
odotettu päivä jolloin he pääsevät Kilpisjärvelle, Käsivarren pilkkivesille.
Minulla soi
puhelin, Jari täällä: olemme jo Muoniossa, enää 200km Kilpisjärvelle, laita
kohta sauna lämpenemään, täältä tullaan!
 |
| Yöllä oli -24c pakkasta Kilpisjärvellä. |
Illalla
saunoimme ja söimme hyvin sekä teimme vielä viimehetken tarkistukset että
varmasti tarvittavat pilkit, varakairan terät yms. tarvikkeet ovat mukana
repussa eikä aamulla mene aikaa turhaan etsiessä ja pakatessa. Varusteita ei tällä
pilkkireissulla tarvitse ottaa aivan niin paljoa mukaan tunturiin koska
pidämme ”perusleiriä” kotonani Kilpisjärvellä ja suunnitelmissa on käydä
päiväretkiä parhailla pilkkipaikoilla. Moottorikelkallahan käy hyvässä säässä kohtuu helposti päivämutkan kaukaisillakin Käsivarren järvillä. Tietysti ajo-aikaa järville on noin 1-3 tuntia, riippuen järvestä. Mikäpä se on hyvässä säässä keväällä ajella kun päiväkin on niin pitkä. Minulla on
tietysti paikallisena asukkaana, oppaana ja yrittäjänä ajolupa erämaa-alueella, muutoinhan
kelkkailu on hyvinkin rajoitettua Käsivarressa.
 |
| Matkalla Goddejärvelle |
1. pilkkipäivä. Aamupalan jälkeen suuntaamme kelkat
kohti Goddejärveä, rautuvesiä! Puolivälissä pysähdyimme kahvistelemaan ja
ihastelemaan komeita tunturimaisemia, riekotkin näyttivät nauttivan keväisestä
aamusta. Klo 9.30 aikoihin olemme perillä Goddejärvellä, 987.6m korkeudessa
merenpinnasta ja näkymä on sanoinkuvaamattoman hieno!
 |
| Maisemaa! | | | |
Päätämme että ensin keitetään kunnon kahvit rautujärven
vedestä, haukataan hieman välipalaa ja sitten alkaisi rautujen pilkkiminen. Tänä keväänä minulla on myös pilkkiarkki ja sauna täällä, joten voimme pitää taukoa lämpimissä arkeissa
mikäli huono sää yllättää ja tarvittaessa myös saunoa ja yöpyä täällä
mukavasti. Arkit ja sauna on myös helppo siirtää toiselle järvelle.
 |
Arkki ja sauna rautujärvellä
|
 |
Pilkkisauna sisäkuva
| |
|
|
Poraan moottorilla noin 20 reikää lämpimikseni ja
aloitamme pilkkimisen. Ensimmäiseen 2-3 tuntiin ei juuri tapahdu mitään, muutama
pienempi rautu kuitenkin iskee kiinni. Päätämme keitellä kahveet. Jatkamme pilkkimistä tauon jälkeen ja näen avannosta pari isompaa
rautua uivan pilkkini ohitse, huudan pojille että nyt on rautuja liikkeellä. Vavassani
tuntuu mukava nykäisy ja hetken päästä jäälle nouseekin vajaa kilon rautu!
Pojilla on myös kalat kiinni ja syönti jatkuu noin 20 minuuttia jonka
jälkeen emme saa enää minkäänlaisia kontakteja rautuihin. Tällaista se
raudunpilkintä useasti on, parvi tulee yllättäen ja katoaa yhtä nopeasti!
Saimme kuitenkin 3 mukavan kokoista rautua ja kymmenkunta hieman pienempää, aivan hyvä
päivä ajatellen ettemme edes ehtineet aamusyönnille!
Päivälliseksi paistamme rautua ja ruisleipää voissa, nam!!!
 |
| Rautu alkoi syömään! |
|
|
|
|
|
 |
| Paistettua rautua tunturissa! |
 |
| Arkki ja sauna revontulten alla! |
Päivä kääntyy illaksi ja mietimme pitäisikö jäädä
arkeille yöksi ja kokeilla
aikaisin klo 5-6 aamulla? Tuumaamme että onhan tässä jo mukava saalis. Päätämme siis ajella takaisin Kilpisjärvelle. Kotiin päästyämme laitamme pari rautua
graavisuolaan aamupalaa varten : )
2. pilkkipäivä. Aamupalaksi graavi-rautua, ruisleipää ja
kunnon kahveet, kyllä kelpaa! Tänään suuntaamme harjusvesille. Kysyn pojilta
haluavatko he saada useita 35-40cm harreja vai yrittää sitä jättiä? Ison harrin
pilkinnässä on se tosiasia muistettava ettei parane hätäillä vaikkei ensimmäiseen 5-10
tuntiin mitään tapahtuisikaan. Täytyy olla valmis pilkkimään nollapäiväkin - nyt
puhun siis yli 1.5kg harjuksista! Päätämme kuitenkin lähteä tavoittelemaan sitä
isoa harjusta, onhan meillä vielä yksi täysi päivä huomennakin.
Parin tunnin kelkkamatkan jälkeen saavumme järvelle
jossa tiedän isoja harreja asuvan. Hörppäämme kahveet termospullosta jonka
jälkeen tarkistan vielä Gps: tä paikan. Olemme hieman sivussa ja siirrymme n. 50metriä
itään jossa matalikko sijaitsee.
Kairaamme kymmenkunta reikää ja aloitamme pilkkimisen.
Ei mene kuin 15minuuttia ja ensimmäinen suuri harjus nousee jäälle, mittanauha
näyttää purje-evän pituuden olevan komeat 56cm!
 |
| Harjusksen petti valkoinen MA-liitsi! |
Sitten onkin aivan hiljaista
seuraavat 4tuntia. Mitään ei tapahdu, järvi vaikuttaa tyhjältä. Tuumaan että ei tämä toimi ikinä näin kun on
kaksi nälkäistä siiman molemmissa päissä, kala ja kalastaja. Teemme koivutulet, paistamme
makkaraa ja keitämme tuoreet kahvit.
 |
| Koivutulilla |
Tunnin tauon jälkeen aloitamme uudelleen
järven toisesta päästä jonne kävin tekemässä valmiit reiät pari tuntia
aikaisemmin. Vettä tällä kohtaan ei ole kuin 20-30cm jään alla, juuri sopiva
syvyys harjukselle!
Eikä mene kauaa kun suuri harjus pyörähtää pilkkini
luona, pohjamuta pöllyää. Kala ei kuitenkaan nappaa. Sitten kuuluu huutoa,
Jarilla on iso harjus kiinni valkoisessa MA-liitsissä ja melkein samaan aikaan
myös Timolla taipuu pilkkivapa! Molemmat nostavat jäälle +50cm harjuksen,
hienoa! Tuntuu että tänään toimii valkoinen MA-liitsi. Vaihdan itsekin punaisen
liitsin valkoiseen. Hetken päästä pamahtaa itselläkin komea harri kiinni,
mittaan kalan jonka jälkeen vapautan 55.5cm(noin 1.5kg) harrin. Ei parane alkaa
ahneeksi, muuten Kalajumalat suuttuvat.
Pilkkipäivä on ollut uskomattoman hieno, saimme
useamman komean harjuksen joista kaksi oli yli 55cm. Pojat saivat kyllä LIIAN helpon kuvan suurharjuksen pilkkimisestä.
Illaksi palaamme Kilpisjärvelle, saunomme ja kertaamme
päivän tapahtumia katsellen ottamiani valokuvia ja videon pätkiä.
 |
| Järven perus harria! |
 |
| Harjus 1.5kg |
3. pilkkipäivä. Kylläpäs nukuttikin hyvin, heräämme
vasta klo 10 aikaan. Hörppäämme äkkiä kahveet ruisleivän ja graavi harrin sekä
raudun kera.
Aurinko paistaa mutta tuulee todella kovasti. Päätämme
että tänään suuntaamme tunturijoelle jonka lompoloissa koivikossa on suojaisempaa
pilkkiä.
Reilun tunnin kelkkamatkan jälkeen saavumme perille,
aloitan kairaamisen ja KRRHHH terä osuu aivan suoraan kiveen! No ei se mitään,
varaterät on mukana. Päätän kuitenkin ensin kokeilla itse teroittaa terät. Irrotan
moran palaterät ja viilailen niitä EZE-LAP timanttiviilalla. On muuten todella
hyvä viila kairankin teroitukseen. Vaatii tietysti opettelua. Saan terät
toimimaan, näin säästyy jälleen varaterät. Kairaan puolenkymmentä reikää ja
aloitamme pilkkimisen.
 |
| Tunturijoki |
Hetken päästä pärisee kela, väsyttelen kalan ja
sieltähän se kiilapää , jänkhäkoira, krokotiili eli hauki kurkistaa
pilkkireiästä! Onneksi hauki oli niin
nätisti kiinni ettei päässyt puremaan siimaa poikki.
Jatkamme pilkkimistä ja sitten nappaa nätti taimen
pilkkiini, päästän sen takaisin. Timo hihkaisee: täällä on harjusparvi,
kymmeniä harreja pyörii pilkin ympärillä, mutta eivät nappaa lätkään ja morriin.
Vaihdan punamustan MA-liitsin ja saman tien alkavat harjukset
iskemään! Saamme 40-50 harjusta aivan lyhyessä ajassa joista päästämme
suurimman osan takaisin – turha on ottaa enemmän kuin syö! Näin lämpimällä
kelillä vapautuskin onnistuu eikä kalan silmä jäädy heti. Kovemmalla pakkaselle
kalan silmät jäätyvät hetkessä eikä vapautus ole välttämättä hyväksi.
Istumme iltapäivän auringossa pienehköllä pälvellä,
tulistelemme, halsterissa kypsyy harjukset, hörpimme kahvia, vuolemme poron
kuivaa lihaa, … keväinen tunturiluonto tarjoaa parastaan, on tämä hienoa
tuumaavat pojat!
Illalla
Kilpisjärvellä savustelimme harjukset ja paistamme loput raudut. Saunan jälkeen
ei unta tarvinnut houkutella :-)
