sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Rautu- ja harjuspilkillä Käsivarressa



Oululaiset ystäväni Jari ja Timo ovat kuin kuumilla hiilillä. Oli vihdoin koittanut kauan odotettu päivä jolloin he pääsevät Kilpisjärvelle, Käsivarren pilkkivesille.
Minulla soi puhelin, Jari täällä: olemme jo Muoniossa, enää 200km Kilpisjärvelle, laita kohta sauna lämpenemään, täältä tullaan! 

Yöllä oli -24c pakkasta Kilpisjärvellä.



















Illalla saunoimme ja söimme hyvin sekä teimme vielä viimehetken tarkistukset että varmasti tarvittavat pilkit, varakairan terät yms. tarvikkeet ovat mukana repussa eikä aamulla mene aikaa turhaan etsiessä ja pakatessa. Varusteita ei tällä pilkkireissulla tarvitse ottaa aivan niin paljoa mukaan tunturiin koska pidämme ”perusleiriä” kotonani Kilpisjärvellä ja suunnitelmissa on käydä päiväretkiä parhailla pilkkipaikoilla. Moottorikelkallahan käy hyvässä säässä kohtuu helposti päivämutkan kaukaisillakin Käsivarren järvillä. Tietysti ajo-aikaa järville on noin 1-3 tuntia, riippuen järvestä. Mikäpä se on hyvässä säässä keväällä ajella kun päiväkin on niin pitkä. Minulla on tietysti paikallisena asukkaana, oppaana ja yrittäjänä ajolupa erämaa-alueella, muutoinhan kelkkailu on hyvinkin rajoitettua Käsivarressa.  

Matkalla Goddejärvelle























1. pilkkipäivä. Aamupalan jälkeen suuntaamme kelkat kohti Goddejärveä, rautuvesiä! Puolivälissä pysähdyimme kahvistelemaan ja ihastelemaan komeita tunturimaisemia, riekotkin näyttivät nauttivan keväisestä aamusta. Klo 9.30 aikoihin olemme perillä Goddejärvellä, 987.6m korkeudessa merenpinnasta ja näkymä on sanoinkuvaamattoman hieno! 

Maisemaa!






















Päätämme että ensin keitetään kunnon kahvit rautujärven vedestä, haukataan hieman välipalaa ja sitten alkaisi rautujen pilkkiminen. Tänä keväänä minulla on myös pilkkiarkki ja sauna täällä,  joten voimme pitää taukoa lämpimissä arkeissa mikäli huono sää yllättää ja tarvittaessa myös saunoa ja yöpyä täällä mukavasti. Arkit ja sauna on myös helppo siirtää toiselle järvelle.


Arkki ja sauna rautujärvellä























Pilkkisauna sisäkuva















































Poraan moottorilla noin 20 reikää lämpimikseni ja aloitamme pilkkimisen. Ensimmäiseen 2-3 tuntiin ei juuri tapahdu mitään, muutama pienempi rautu kuitenkin iskee kiinni. Päätämme keitellä kahveet. Jatkamme pilkkimistä tauon jälkeen ja näen avannosta pari isompaa rautua uivan pilkkini ohitse, huudan pojille että nyt on rautuja liikkeellä. Vavassani tuntuu mukava nykäisy ja hetken päästä jäälle nouseekin vajaa kilon rautu! Pojilla on myös kalat kiinni ja syönti jatkuu noin 20 minuuttia jonka jälkeen emme saa enää minkäänlaisia kontakteja rautuihin. Tällaista se raudunpilkintä useasti on, parvi tulee yllättäen ja katoaa yhtä nopeasti! Saimme kuitenkin 3 mukavan kokoista rautua ja kymmenkunta hieman pienempää, aivan hyvä päivä ajatellen ettemme edes ehtineet aamusyönnille!
Päivälliseksi paistamme rautua ja ruisleipää voissa, nam!!!


 
Rautu alkoi syömään!


















 



 
Paistettua rautua tunturissa!




Arkki ja sauna revontulten alla!







































Päivä kääntyy illaksi ja mietimme pitäisikö jäädä arkeille yöksi ja kokeilla aikaisin klo 5-6 aamulla? Tuumaamme että onhan tässä jo mukava saalis. Päätämme siis ajella takaisin Kilpisjärvelle. Kotiin päästyämme laitamme pari rautua graavisuolaan aamupalaa varten : )



2. pilkkipäivä.  Aamupalaksi graavi-rautua, ruisleipää ja kunnon kahveet, kyllä kelpaa! Tänään suuntaamme harjusvesille. Kysyn pojilta haluavatko he saada useita 35-40cm harreja vai yrittää sitä jättiä? Ison harrin pilkinnässä on se tosiasia muistettava ettei parane hätäillä vaikkei ensimmäiseen 5-10 tuntiin mitään tapahtuisikaan. Täytyy olla valmis pilkkimään nollapäiväkin - nyt puhun siis yli 1.5kg harjuksista! Päätämme kuitenkin lähteä tavoittelemaan sitä isoa harjusta, onhan meillä vielä yksi täysi päivä huomennakin.

Parin tunnin kelkkamatkan jälkeen saavumme järvelle jossa tiedän isoja harreja asuvan. Hörppäämme kahveet termospullosta jonka jälkeen tarkistan vielä Gps: tä paikan. Olemme hieman sivussa ja siirrymme n. 50metriä itään jossa matalikko sijaitsee.

Kairaamme kymmenkunta reikää ja aloitamme pilkkimisen. Ei mene kuin 15minuuttia ja ensimmäinen suuri harjus nousee jäälle, mittanauha näyttää purje-evän pituuden olevan komeat 56cm! 

Harjusksen petti valkoinen MA-liitsi!


















Sitten onkin aivan hiljaista seuraavat 4tuntia. Mitään ei tapahdu, järvi vaikuttaa tyhjältä. Tuumaan että ei tämä toimi ikinä näin kun on kaksi nälkäistä siiman molemmissa päissä, kala ja kalastaja. Teemme koivutulet, paistamme makkaraa ja keitämme tuoreet kahvit. 

 
Koivutulilla




























Tunnin tauon jälkeen aloitamme uudelleen järven toisesta päästä jonne kävin tekemässä valmiit reiät pari tuntia aikaisemmin. Vettä tällä kohtaan ei ole kuin 20-30cm jään alla, juuri sopiva syvyys harjukselle!

Eikä mene kauaa kun suuri harjus pyörähtää pilkkini luona, pohjamuta pöllyää. Kala ei kuitenkaan nappaa. Sitten kuuluu huutoa, Jarilla on iso harjus kiinni valkoisessa MA-liitsissä ja melkein samaan aikaan myös Timolla taipuu pilkkivapa! Molemmat nostavat jäälle +50cm harjuksen, hienoa! Tuntuu että tänään toimii valkoinen MA-liitsi. Vaihdan itsekin punaisen liitsin valkoiseen. Hetken päästä pamahtaa itselläkin komea harri kiinni, mittaan kalan jonka jälkeen vapautan 55.5cm(noin 1.5kg) harrin. Ei parane alkaa ahneeksi, muuten Kalajumalat suuttuvat.



Pilkkipäivä on ollut uskomattoman hieno, saimme useamman komean harjuksen joista kaksi oli yli 55cm. Pojat saivat kyllä LIIAN helpon kuvan suurharjuksen pilkkimisestä.

Illaksi palaamme Kilpisjärvelle, saunomme ja kertaamme päivän tapahtumia katsellen ottamiani valokuvia ja videon pätkiä.

Järven perus harria!




















Harjus 1.5kg























3. pilkkipäivä. Kylläpäs nukuttikin hyvin, heräämme vasta klo 10 aikaan. Hörppäämme äkkiä kahveet ruisleivän ja graavi harrin sekä raudun kera.

Aurinko paistaa mutta tuulee todella kovasti. Päätämme että tänään suuntaamme tunturijoelle jonka lompoloissa koivikossa on suojaisempaa pilkkiä.

Reilun tunnin kelkkamatkan jälkeen saavumme perille, aloitan kairaamisen ja KRRHHH terä osuu aivan suoraan kiveen! No ei se mitään, varaterät on mukana. Päätän kuitenkin ensin kokeilla itse teroittaa terät. Irrotan moran palaterät ja viilailen niitä EZE-LAP timanttiviilalla. On muuten todella hyvä viila kairankin teroitukseen. Vaatii tietysti opettelua. Saan terät toimimaan, näin säästyy jälleen varaterät. Kairaan puolenkymmentä reikää ja aloitamme pilkkimisen.

Tunturijoki




















Hetken päästä pärisee kela, väsyttelen kalan ja sieltähän se kiilapää , jänkhäkoira, krokotiili eli hauki kurkistaa pilkkireiästä!  Onneksi hauki oli niin nätisti kiinni ettei päässyt puremaan siimaa poikki.



















Jatkamme pilkkimistä ja sitten nappaa nätti taimen pilkkiini, päästän sen takaisin. Timo hihkaisee: täällä on harjusparvi, kymmeniä harreja pyörii pilkin ympärillä, mutta eivät nappaa lätkään ja morriin. Vaihdan punamustan MA-liitsin ja saman tien alkavat harjukset iskemään! Saamme 40-50 harjusta aivan lyhyessä ajassa joista päästämme suurimman osan takaisin – turha on ottaa enemmän kuin syö! Näin lämpimällä kelillä vapautuskin onnistuu eikä kalan silmä jäädy heti. Kovemmalla pakkaselle kalan silmät jäätyvät hetkessä eikä vapautus ole välttämättä hyväksi.



Istumme iltapäivän auringossa pienehköllä pälvellä, tulistelemme, halsterissa kypsyy harjukset, hörpimme kahvia, vuolemme poron kuivaa lihaa, … keväinen tunturiluonto tarjoaa parastaan, on tämä hienoa tuumaavat pojat!
























































Illalla Kilpisjärvellä savustelimme harjukset ja paistamme loput raudut. Saunan jälkeen ei unta tarvinnut houkutella :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti