Teksti:© Pekka Väisänen / Pohjoinen Fantasia
Ylämaan Pajero ja Iijoen Loimukupari lumosivat harjusreissun kehukalat
Poroloki: Lapinmies kerran kahvitulilla paljasti tunturissa uinuvan kirkasvetisen järven, jossa uiskentelee suuria ja lihavia harjuksia. Purje-evät käkkäräkoivujen kaltailla napsivat kuulemma kultahippusia järvenpohjasta.
Pääsimme elokuun 2011 puolivälissä kurkkaamaan tuota järveä, jonka
kaltailla tahkosimme oitis uusiksi koko porukkamme siihenastiset
harjusennätykset. Osa harjuksista oli toden totta suuria ja lihavia. Mutta kulta
loisti poissaolollaan hopealle kiuhtavien suomukylkien
kätköistä.
Tunnen leijuvani ilmassa. Olen päässyt poutataivaalle. Havahdun
kevyeen keinahteluun. Yläpuolellani pieksää kolme roottorinlapaa ja satoja
metrejä alapuolellani vilisee puutonta tunturipaljakkaa silmänkantamattomiin.
Helikopterin puikoissa istuu kokenut pilotti ja vieressä
matkanjohtaja Aki Huhtanen, joka viittilöi jotakin tiettyä vesistöä kohden.
Paikkaa tarkistetaan vielä kartasta ja kohde lähenee. Ihmettelen oikeaan
osumista tässä erikokoisten vesistöjen paljoudessa.
Meitä on takapenkillä kolme koillismaalaista kalahullua, minä,
vaimoni ja anoppi. Retki- ja kalakamppeita on puskettu joka lokero täyteen,
niitä on sylissä ja jaloissa. Koiramme Eppu Hermanni ja Uula Jooseppi kurkkivat
ikkunoista ennen kokematonta.
Ilmanväljässä taittuu muutama poronkusema. Pilotti laskee hekon
käkkäräisten koivujen liepeille, meikäläisittäin jonnekin hevonkuuseen.
Kohtuukokoinen järvi aaltoilee kovassa etelätuulessa. Helikopteri pomppaa
takaisin taivaansineen. Vilkutamme hyvästit muutamaksi päiväksi ja Huhtanen
kiehauttaa hetkessä nokipannukahvit.
Majoittuminen järvimiljööseen alkaa kahden salkokodan pystytyksellä.
Puuskittainen tuuli rassaa. Huhtanen sinnittelee metallitangot pystyyn ja
porukalla kiilataan liuta tukinaruja.
- On sitä oltu pystyttämässä vielä pahemmassakin mytelissä, kuittaa
Huhtanen.
Suuntaan niemennokkaan ja aloitan iltapäivän harrin jallituksen
Iijoen Loimukuparilla, kuulapää ministreamerilla. Takatuuli on navakkaa, mutta onnistun
roiskaisemaan jopa jonkinlaisia takaheittoja.
Kahlaan kauempana oleville pohjakiville. Tumma syvänreuna pysäyttää.
Koetan tasapainolla.
Silloin tulee ensimmäinen tärppi, tuossa muutaman metrin päässä.
Hihkaisen muille rannalla olijoille, että johan se tärppäsi. Aki, anoppi ja
vaimoni nostavat katseitaan. Samoin karvaturrimme.
Nelosluokan perhovapa taipuu kummasti heti kättelyssä, enemmän kuin
koko kuluneena kesänä Iijoella.
Kalastusseikkailun ensimmäinen harjus väläyttelee selkäpurjeensa
neonvihreää. Nautiskelen. Uitan vastapelurin haaviin ja nostan rannalle:
pituutta 48 senttiä, ja paksuutta muhkeasti. Saan vielä kaksi kalaa ja sitten
hiljenee.
Harjusten saaliskoko venähtää järviluusuan puolella tyystin
toisenpituiseksi, parhaimmillaan yli puolenmetrin. Reissun kehukala on peräti
58-senttinen suurharjus. Sen isomuksen nappaa jutunkirjoittajan vaimo, perhonaan
Finnmarkissa kehitelty Ylämaan Pajero.
Myöhemmin iltapäivällä vaihdan vapaa ja solmin jättikokoisen
pintaperhon, Sopulin, joka pelittää ja pettää lihavia järviharjuksia pitkin
iltapäivää. Perho houkutti iskuun yhden 45-senttisen, kaksi nelikasia,
51-senttisen ja päivän suurimpana 53,5-senttisen pullukan.
Ihastelemme elokuun 15. päivän päätteeksi reissumme komeinta
auringonlaskua, oranssinhehkuista taivaanrantaa, purppuran ja tulenpunaisia
pilvenriekaleita. Puolen yön maissa on jo aika hämärää.
-Taikayö, kuiskaa Aki Huhtanen.
Seuraava aamu terästyy poronlihavoileivillä ja muutamalla kuksallisella nokipannukahvia. Kirjoittajan aamureissun antina ovat harjukset mitassa viisikymmentä, 54 ja tähänastinen ennätyskala 56,6-senttiä.
Anoppi lähtee illemmalla Akin kanssa kanootilla ja väsyttelee melko
pian elämänsä suurinta harjusta.
- Aikaisempi harjusennätykseni Iijoelta on 37 senttiä. Nyt se ennätys
venähtää yhdellätoista sentillä, anoppi nostaa kuvattavaksi
48-senttisensä.
Kolmasikäläinen ei ole käynyt koskaan aikaisemmin
tunturikalassa.
- Lähdin hakemaan uusia kokemuksia ja sain niitä roppakaupalla
Suomi-neidon kämmenellä.
Teksti:© Pekka Väisänen / Pohjoinen Fantasia
Kuvat:© Pekka Väisänen / Pohjoinen Fantasia, Aki Huhtanen / Graylingland
