Grayling Land Kalastusmatkat: Ison Siian Perhokalastus

Isoa Siikaa perholla

Siian pyyntiä perholla pidetään vaikeana ja se on osittain totta. Mutta vain osittain, sillä kun oikea paikka ja välineet löytyy muuttuu se juhlaksi.

Siiat viihtyvät parhaiten matalissa hiekkapohjaisissa suvannoissa ja järvissä. Perhokalastajalle suvannot ovat oivallisia paikkoja siianpyyntiin. Siika on parvikala ja suuretkin siiat uivat useamman kalan parvissa. Kun osuu isojen siikojen ruokahetkellä tyynelle suvannolle voi näky olla häkellyttävä. Toinen toistaan suurempia eviä pyörähtää pinnassa ja suvanto on tuikki merenä. Jos aikoo kalastaa niin ei kannata jäädä näytelmää ihailemaan ulkopuolisena kovin pitkäksi aikaa, sillä ainakaan tunturissa tyynihetki ei yleensä kestä kauan. Kun tuuli rikkoo vedenpinnan siika tuikit häviät kuin veden nieleminä.

Aki Huhtanen ja uppoperho siika 2350g

Siika valikoi ruokansa ehkä tarkemmin kuin mikään muu perhokala, siksi se on vaikeasti pyydettävän kalan maineessa. Ei riitä että perho on esim. ruskea, vaan sen pitää olla juuri oikean ruskea. Mutta kun oikea väri löytyy muuttuu siian pyynti huomattavasti helpommaksi. Siiat tuikkivat yleensä sen verran kaukana rannasta että täytyy kahlata että niitä yltää pyytämään. Niiden perässä ei kuitenkaan kannata kahlata sillä ne pakenevat edellä sitä mukaan kun kahlaa. Parempi onkin että kahlaa jonkun matkaa ja jää odottamaan että kalat tulevat uudestaan heitto etäisyydelle. Siioilla on tapana uida aktiivisesti silloin kuin ne ruokailevat ja ennen pitkään ne kyllä uivat heitto etäisyydelle.

Ari Savikko ja as-siikaperho siika 2350g

Pintaperhokalastus on monien mielestä mukavin kalastusmuoto ja monesti myös tehokas. Siian pyynnissä olen kuitenkin parhaat tulokset saanut pintakalvosta pyytävällä perholla. Monia hienoja hetkiä on toki pintaperhokin antanut mutta tehokkain on ollut pintakalvosta pyytävä AS-siikaperho. Se on yksinkertainen mutta väritys miellyttää siikaa. Väri onkin mielestäni tärkein tekijä siikaperhossa sitten tulee perhon muoto. Myös perhon uittotekniikka on ratkaisevassa asemassa. AS-siikaperholla pyydettäessä perhoa vedetään sisään, pysäytetään, vedetään taas hiukan, pysäytetään… Siika ottaa yleensä silloin kun ollaan vetämässä perhoa eli ottaa ikään kuin vastapalloon ja näin ollen pysyy yleensä kiinni paremmin kuin pintaperholla pyydettäessä.

Pintaperholla pyydettäessä on vastaiskun kanssa yleensä ongelmia. Refleksit on viritetty harjus taajuudelle ja se ei oikein toimi siian pyynnissä. Näin menettelemällä siika yleensä ehtii sylkäistä perhon pois ja saalis jää tärpin asteelle. Parempi olisikin jos antaisi siian itse tehdä vastanykäisy, mutta se helpommin sanottu kuin tehty. Joka tapauksessa vastaiskun on tehtävä ikään kuin myöhässä jotta siika ehtii niellä perhon kunnolla.

Ari Savikko ja pinturi siika 2730g

Kun oikea paikka ja perho ovat löytyneet tulee päivän siikakiintiö täyteen yllättävänkin helpolla, joten kohtuus on syytä pitää mielessä. Siika ei ole kiitollisimpia pyydystä ja päästä kaloja, sillä ainakin iso siika väsyttää itsensä aivan loppuun ja on ”katollaan” pitkään väsytyksen jälkeen. Siialla on myös niin pieni suu että sormet eivät sinne mahdu, joten on syytä varustautua apuvälinein jos aikoo harrastaa pyydystä ja päästä kalastusta.

Siian pyynti on kaiken kaikkiaan sen verran hauskaa hommaa että kun kerran on päässyt isojen siikojen syöminkeihin niin niihin on palattava uudestaan ja uudestaan. Harjusmaassa on siis muitakin koukuttavia eväkkäitä kuin itse Kreivi.

Kari Kujala ja pinturi siika 2140g